sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Tapahtukoon hyvin

Vannoin, että en tekisi tätä blogia vielä. Hups.

Olen Iiris, pieni psykologian opiskelija Tampereelta. Sydän tahtoo löytää kodin maailmalta, joten tavoitteenani on viettää lukuvuosi 2013-2014 pikkuyliopistossa keskellä Texasia. Asia ei kuitenkaan ole (vielä) niin yksinkertainen, sillä ensin pitää saada vakuutettua kv-toimiston henkilökunta siitä, että olen juuri oikea henkilö lähtemään ISEP-vaihto-ohjelman kautta Yhdysvaltoihin.

Hakuaika alkoi tiistaina. Täytin sähköisen lomakkeen heti aamulla. Liitteet (motivaatiokirje, cv, opintosuunnitelma, opintorekisteriote) vein kv-toimistoon perjantaina. Toimistossa ollut nainen oli hieman hämmentynyt nopeasta aikataulustani, mutta totta puhuen aloitin motivaatiokirjeen kirjoittamisen jo helmikuussa. Sitä on tullut hiottua ja hiottua ja hiottua hieman lisää jo niin moneen kertaan, että alkuperäisestä tekstistä on tuskin omaa nimeä enempää jäljellä. Olen päättänyt lähteväni jo pari vuotta sitten. Tunne on vähän sama kuin silloin kun hain opiskelemaan psykologiaa, ja päätin pääseväni sisään ensimmäisellä kerralla. Toivon että tämä päättäväisyys näkyy myös motivaatiokirjeessäni ja auttaa minua toteuttamaan unelmani.

Miksi sitten haluan niin ehdottomasti päästä jenkkeihin ja nimenomaan Texasiin? Syy löytyy siitä, että olen asunut siellä lapsena. Ensimmäiset kunnolliset lapsuusmuistoni ovat sieltä. Paikka on osa identiteettiäni. En halua mitään muuta niin paljon kuin päästä kokeilemaan, viihtyisinkö siellä edelleen.

Yritän kestää odottamisen tuskaa seuraavat puolitoista kuukautta. Sain Facebookin kautta perjantaina toivotuksen "tapahtukoon hyvin", ja sitä todella toivon -- kumpaa ratkaisua se sitten lopulta tarkoittaakin. (Vaikka olisihan se sääli, jos olisin ihan turhaan käyttänyt aikaa tämän merkinnän kirjoittamiseen ja blogin ulkoasun kanssa leikkimiseen. Se kun oli suoraan pois tenttiin lukemisesta kröhöm...)

Blogin nimestä sen verran, että olen (onnistuneesti?) huijannut erästä jenkkituttavaani, että joudun taistelemaan jääkarhuja vastaan joka aamu lähtiessäni kouluun. Tämä jääkarhu jättää toivon mukaan kylmän Suomen taakseen ja lähtee vähän lämpimämpiin maisemiin :)